Liekö seurapresidentin hommaamien uudenkarheiden upeiden pelipaitojen kiilto ollut liian kirkkaana silmissä, kun Jipsin urhot astelivat Kotkan Karhulan Käpylän koulun saliin. Edellä mainittujen eläin- ja luontoaiheisten paikanimien lisäksi lienee syytä mainita susihuonosti sujuneet pelit, sillä tämä oli kaiken kaikkiaan hukkareissu.
Ensimmäisessä ottelussa vastaan asettui Klubi II, joka hallitsi ottelun kulkua. Aina aika ajoin Jipsin pojat pääsivät urheasti maalilla taistelleen Väinämöisen otteiden myötä hieman kutittelemaan kannoille maalin-parin päähän, mutta lopulta Klubi II totesi Ellinooran tapaan näyttävänsä Jipsille ottelussa vain perävalot.
Uusien paitojen ja perävalojen loisteessa Jipuliksen miehistö poistui estradilta numeroin 12-7 kirjattu tappio kontollaan.
Toisessa ottelussa JPS-75 sai vastaansa joukkueen nimeltä Pyhtään Yritys. Pyhtään orkesterin puhallus ei jäänyt pelkäksi yritykseksi, vaan heti pelin alusta saakka oli selvää, kenen käyrätorvien ja vetopasuunoiden tahdissa lavalla tanssahdellaan.
Ensimmäistä erää leimasi Jipsin osalta omalla kenttäpuoliskolla uinuminen, joskaan vastustajankaan kenttäpuoliskolla Jipsin pelaaminen ei sen herännäisempää ollut. Aivan tennislukemiin ei ensimmäisessä erässä päästy, mutta vastustajan 5-0 johto kertoo omaa kieltään JPS:n uunoista (vs. Olli Rahnasto, 1984) otteista salibandykaukalossa.
Lyhyen ja ytimekkään summerin äänen soidessa kolmannen erän päätteeksi, taululla seisoi jipsiläisittäin tulenpalavan ahdistavin lukemin 2-8.
Tappioistaan sisuuntuneina JPS-75:n kerityt karitsat hoitivat kuitenkin suihkurallin huolella ja siirtyivät määkimään kolmen viikon tauolle ennen seuraavaa salibandylaitumelle irtaantumista kuun lopussa Kuusankoskella.